LÄÄKETIETEELLISEN FYSIIKAN

JA TEKNIIKAN YHDISTYS

20 VUOTTA

Professori Jaakko Malmivuo
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Lääketieteellisen tekniikan laitos

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys on nyt saavuttanut kahden vuosikymmenen iän. Tämä ikä on näin nopeasti kehittyvällä alueella varsin merkittävä virstanpylväs. Niinpä yhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan 17.9.1987 , että se on sopiva juhlimisen aihe ja samalla se antaa tilaisuuden hetkeksi pysähtyä ja tarkastella yhdistyksen tähänastista toimintaa, sekä katsella tulevaisuuteen ja tarvittaessa tarkistaa yhdistyksen toiminnan suuntaviivoja. Samassa kokouksessa yhdistyksen hallitus päätti myös, että samanaikaisesti yhdistyksen 20-vuotisjuhlallisuuksien kanssa järjestetään VI Kansalliset biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan päivät sekä laaditaan yhdistyksen juhlakirja.

Yhdistyksen hallitus päätti toteuttaa tämän juhlakirjan, jotta voisimme tallentaa yhdistyksen tähänastisen toiminnan vaiheet arvokkaaseen kirjalliseen asuun ja saattaa ne jäsenkuntamme tietoon. Yhdistyksemme nuorimmilla jäsenillä ei varmaankaan ole ollut tietoa yhdistyksen toiminnan alkuvaiheista eivätkä kaikki vanhemmatkaan jäsenet ole varmaan tietoisia yhdistyksen laajan toiminnan kaikista yksityiskohdista.

Tähän juhlakirjaan on haluttu koota myös yhdistyksen aikaisempien puheenjohtajien ja varapuheen-johtajien puheenvuorot saadaksemme välitettyä heidän henkilökohtaisen tervehdyksensä yhdistyksen nykyisille ja tuleville jäsenille.

Yhdistyksen toiminnan tavoitteet

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan tarkoituksena on edistää lääketieteen mahdollisuuksia suorittaa potilaan sairaudesta mahdollisimman hyvä diagnoosi ja edistää sairauksien hoitoa. Lisäksi lääketieteellinen tekniikka auttaa potilaiden kuntoutusta. Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan laitteiden valmistaminen on myös taloudellisesti merkittävä korkean teknologian teollisuuden ala. Nain lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka edistävät sekä terveytemme kautta elämän laatua että alan teollisuuden kautta taloudellista hyvinvointiamme.

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistyksen tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan "herättää ja ylläpitää kiinnostusta lääketieteelliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen tekniikkaan ja biofysiikkaan sekä edistää näiden aineryhmien kehitystä tieteellisen tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön alalla " .

Kuten jäljempänä olevasta yhdistyksen historiikista käy ilmi, yhdistys ja sen jäsenet ovat kuluneen 20 vuoden aikana toimineet varsin aktiivisesti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan alueen kehittämisessä on maassamme tänä aikana saavutettu useita tärkeitä virstanpylväitä, joista seuraavassa käsittelen muutamia.

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan koulutus

Yhdistyksemme perustamisen aikoihin maastamme puuttui tyystin lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan koulutus. Yhdistyksen merkittävänä tehtävänä olikin toiminnan alkuaikoina huolehtia alan peruskoulutusta antavien tilaisuuksien järjestämisestä. Seurauksena yhdistyksen ja sen jäsenten ponnisteluista koulutusta on nyt saatavissa neljässä yliopistokaupungissa ja sitä on saatavissa, ei ainoastaan maisteri- tai diplomi-insinööritasoisena koulutuksena vaan myös säännöllisenä tohtorin tutkintoon johtavana jatkokoulutuksena.

Nyt yhdistys voi keskittää koulutustoimintansa uusinta tietoa antavaan täydennyskoulutukseen. Toisena koulutusalueena on myös suunniteltu yhdistyksen jäsenten apuna toimivan henkilö-kunnan koulutusta, koska se omalta osaltaan auttaisi myös yhdistyksen jäsenkuntaa paremmin suoriutumaan tehtävistään.

Lääketieteellisen tekniikan tutkimuslaitokset

Tällä hetkellä maassamme harjoitetaan lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan tutkimusta kaikissa niissä yliopistoissa ja korkeakouluissa, joissa annetaan naiden oppiaineiden opetusta. Erityisesti on pantava merkille lääketieteellisen tekniikan tutkimuksen keskittyminen Tampereelle, jossa toimii sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Sairaalatekniikan laboratorio että Tampereen teknillisen korkeakoulun Lääketieteellisen tekniikan laitos. Tampereella lääketieteellisen tekniikan tutkimuksen parissa työskenteleekin VTT:ssa ja TTKK:ssa yhteensä noin 100 henkeä.

Kuluneen 20 vuoden aikana lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan asema sairaalassa on muuttunut ratkaisevasti. Kuten yhdistyksen edellisten puheenjohtajien puheenvuoroistakin ilmenee, yhdistyksen perustamisen aikoihin sairaalassa toimivien insinöörien tehtävänä oli ennen kaikkea huolehtia sairaalarakennusten yleisistä teknisistä tehtävistä, joilla ei ollut erityistä lääketieteellistä luonnetta. Ensimmäiset kontaktit lääkärien ja insinöörien välillä liittyivät vaatimattomien teknisten apuvälineiden "nikkaroimiseen" lääkärin arkipäiväisen työn helpottamiseksi.

Tänä päivänä sairaalalaitoksen palveluksessa olevien fyysikoiden ja insinöörien tehtävänä on käyttää, ylläpitää ja kehittää uusiin fysikaalisiin ja teknisiin metodeihin perustuvia diagnostisia ja terapeuttisia laitteita ja menetelmiä sekä automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvia tieto- järjestelmiä lääkintätoimen tehostamiseksi. Moderni lääketiede käyttää hyväkseen teknisiä mahdollisuuksia siinä määrin, että voidaan perustellusti sanoa nimenomaan lääketieteellisen tekniikan edistäneen lääketiedettä viimeisen kymmenen vuoden aikana ehkä enemmän kuin minkään muun osa-alueen.

Lääketieteellisen tekniikan teollisuus

Maassamme toimiva lääketieteellisen tekniikan teollisuus on kasvanut kansainvälisestikin katsoen varsin huomattavaksi. Vuonna 1986 lääketieteellisen tekniikan teollisuutemme volyymi oli arviolta 1000 Mmk. Alan vienti oli noin 780 Mmk ja tuonti noin 625 Mmk. Lääketieteellisen tekniikan kauppataseemme on siis selvästi ylijäämäinen. Tämä osoittaa, että olemme onnistuneet luomaan lääketieteellisestä tekniikasta, ei vain terveyttämme, vaan myös taloudellista hyvinvointiamme edistävän tekijän. Näin hyvä menestys näillä voimakkaasti kilpailluilla kansainvälisillä korkean teknologian markkinoilla on kiistaton osoitus maassamme vallitsevasta korkeatasoisesta osaamisesta lääketieteellisen tekniikan alueella.

Kansainvälistyminen

Ensimmäinen pohjoismainen lääketieteellisen tekniikan kokous pidettiin Suomessa Espoossa vuonna 1970 ja lääketieteellisen tekniikan maailmankonferenssi vuonna 1985. Edelleen Suomi on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen sairaalasähkötekniikan standardisointityöhön. Professori Niilo Saranummi edustaa maatamme lääketieteellisen tekniikan yhdistysten kattojärjestön International Federation for Medical and Biological Engineering, IFMBE:n Administrative Councilissa ja dipl.ins. Hannu Seitsonen on jäsen sen Clinical Engineering Divisionin hallituksessa. Suomella on siis varsin hyvä maine lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan kansainvälisessä kentässä. Meidän kannattaisi ehkä harkita vakavasti, missä määrin meillä olisi mahdollisuutta edelleen hyödyntää tätä.

Yhdistyksen tulevan toiminnan suuntaviivat

Nyt meidän tulisi tehdä avoimin mielin suunnitelmia yhdistyksen toiminnalle seuraavalle vuosikymmenelle. Näen, että merkittävimmät alueet, joilla yhdistyksen talla hetkellä tulee toimia, ovat seuraavat:

1) Lääketieteellisen tekniikan koulutuksen aseman vahvistaminen ja säännöllisen jatkokoulutuksen käynnistämisen myös Helsingin teknillisessä korkeakoulussa

2) Lääketieteellisen tekniikan opetuksen käynnistäminen lääketieteellisissä tiedekunnissa

Näitä molempia tarkoitusperiä voidaan edesauttaa pelkästään sopimalla lääketieteellisten tiedekuntien ja teknillisten korkeakoulujen tai yliopistojen lääketieteellisen fysiikan laitosten kanssa yhteisestä lääketieteellisen fysiikan tai tekniikan opetus-ohjelmasta, jossa poikkitieteellisen alueen opiskelijoille tarjotaan toisen opetusohjelman koulutusta sopivana pakettina.

3) Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan virkojen lisääminen sairaalalaitoksessa. Yhdistyksemme suorittaa parhaillaan selvitystyötä siitä, kuinka paljon sairaalainsinöörien virkoja maamme sairaaloissa tulisi olla ja kuinka virkojen määrän tulisi kehittyä.

4) Samantapaisen pätevöitymismenettelyn luominen lääketieteellisen tekniikan alueelle kuin tällä hetkellä on lääketieteellisen fysiikan alueella. pätevyyden ei ehkä tarvitsisi välttämättä olla ehdoton vaatimus kaikkiin sairaalainsinöörin virkoihin, mutta sillä olisi huomattava lisäkoulutuksen hankkimista motivoiva vaikutus, jos sen merkitystä painotettaisiin virantäytössä.

5) Yliopistollisten keskussairaaloiden ja teknillisten korkeakoulujen yhteisesti johtamien lääketieteellisen tekniikan tutkimus- ja kehitysyksikköjen perustaminen. Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan poikkitieteellisellä alueella olisi kummankin osapuolen kannalta tärkeää saada tieteenalan molemmat osapuolet mahdollisimman läheiseen kontaktiin toistensa kanssa.

6) Kansainvälisesti kilpailukykyisen lääketieteellisen tekniikan teollisuuden luominen maamme kaikille korkeakoulupaikkakunnille. Erityisesti Tampereella olisi alan teollisuudelle erinomaiset toimintaedellytykset.

7) Kansainvälisen yhteistyön kiinteyttäminen. Säännöllisten pohjoismaisten ja muiden kansain- välisten kokousten lisäksi maamme lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan tulisi olla läheisemmässä kontaktissa ulkomaitten kanssa. Meidän kannattaisi varmaan entistä enemmän panostaa kansainväliseen toimintaan lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan kansainvälisissä järjestöissä. Antaisihan se uusia näköaloja kaikilla niillä sektoreilla, joilla lääketieteellistä fysiikkaa ja tekniikkaa maassamme sovelletaan.

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistyksen yhteydet pohjoismaisiin sisaryhdistyksiin tapahtuvat pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan kautta. Virallinen yhteydenpito ei ole kovin vilkasta sen keskittyessä lähinnä pohjoismaisten lääketieteellisen tekniikan kokousten järjestämiseen.

Pohjoismaisen yhteydenpidon vilkastuttamisesta on usein keskusteltu. Tässä auttaisi varmasti, jos käytettävissämme olisi säännöllisempi yhteispohjoismainen kanava. Tämän johdosta yhdistyksemme teki aloitteen Ruotsissa ilmestyvän Medicinsk Teknik -lehden toimitus- ja lukijapohjan laajentamiseksi yhteispohjoismaiseksi., tulee se varmasti yhdistämään pohjoismaissa toimivaa sairaalafyysikko- ja sairaalainsinöörikuntaa. Pohjoismaissa vallitsevat olosuhteet ovat näilläkin alueilla niin samankaltaiset, että keskinäisestä yhteydenpidosta ja yhteistoiminnasta tulisi olemaan kunkin maan edustajille suurta hyötyä.

Lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka vaikuttavat elämän laatuun

Elintason kasvun myötä alamme yhä enemmän kiinnittää huomiota elämisen laatuun. Eräs keskeisimpiä tekijöitä elämän korkeassa laadussa on terveys. Siksi haluamme saada terveydenhuolloltamme yhä. korkeatasoisempia suoritteita. Tämän vuoksi meidän kannattaa investoida lääketie- teelliseen teknologiaan.

Nämä pyrkimykset ovat vallalla kaikkialla maailmassa. Sen vuoksi lääketieteellisen tekniikan teollisuustuotteiden kansainvälinen kauppa on jatkuvasti kasvava.

Monet maailman valtiot tunnetaan jostain luonteenomaisesta piirteestään. Suomi on ollut kauan tunnettu metsäteollisuudestaan, mutta olemme parhaillaan käymässä läpi suurta teollista murroskautta. Säilyttääksemme kansainvälisen teollisen kilpailukykymme meidän on välttämätöntä muuttaa kuvaamme perinteisen savupiipputeollisuuden maasta korkean teknologian teollisuuden maaksi.

Kansainvälisen lääketieteellisen tekniikan teollisuustuotteiden markkinoilla toimiminen sopii Suomen kaltaiselle maalle. Miksi emme parhaamme mukaan pyrkisi hankkimaan tässä. kansainvälisessä. kaupassa itsellemme taloudellista vaurautta?

Vaikka lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan koulutus, tutkimus ja soveltaminen sekä sairaalalaitoksessa että teollisuudessa ovatkin Suomessa korkeaa kansainvälistä. tasoa, edellämainittujen, meille tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi meidän tulisi olla valmiita suorittamaan yhä. uusia panostuksia tällä. alueella. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistyksellä ja sen jäsenkunnalla on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan erittäin haastava ja tärkeä tehtävä.

Professor Jaakko Malmivuo

Tampere University of Technology

Institute of Biomedical Engineering

THE 20th ANNIVERSARY OF THE FINNISH SOCIETY FOR MEDICAL AND BIOLOGICAL ENGINEERING

The Finnish Society for Medical and Biological Engineering has now its 20th anniversary. On such a fast developing discipline this is a good time to look backwards and see, what the Society has accomplished, and to make new plans for the future. The Society decided also to publish this anniversary publication to record the previous activities of the Society for its members.

The purpose of the Society

The purpose of medical physics and medical engineering is to promote the possibilities of medicine to make as good diagnosis as possible and to promote the treatment of diseases. Additionally, biomedical engineering helps the rehabilitation. The manufacturing of biomedical engineering equipment is an important area of high technology industry.

According to its bylaws the purpose of the Society is "to raise and to maintain interest in medical physics, biomedical engineering and biophysics and to promote the development of these disciplines in the field of scientific research, education and practice".

As it may be seen from the history of the Society, the Society and its members have during the past 20 years worked very actively to accomplish these tasks. During this time the following accomplishments have been made in medical physics and medical engineering in our country.

Medical physics and engineering education

At the time of the foundation of our Society the medical physics and engineering education was completely missing. In the beginning the Society arranged courses on basic education. Because we have now this education in four university cities including also regular continuing education upto the doctoral level in some of them, the Society may direct its educational activities to post-graduate education and possibly to the educating of the personnel that is assisting the members of the Society.

Research institutes

Nowadays medical physics and engineering research is made in all the universities, where that education is also given. It is worth pointing out that the biomedical engineering research is to a great extent concentrated to Tampere, where the Medical Engineering Laboratory of Technical Research Center of Finland as well as the Institute of Biomedical Engineering of Tampere University of Technology are located. In Tampere, as many as 100 persons are now working in the field of biomedical engineering research.

The status of medical physics and engineering in hospitals

As it may be read from the articles of the preceding chairmen, 20 years ago the maintenance of the buildings and other non-clinical tasks were also included in the duties of the engineers in the hospitals. Today the clinical engineers use, maintain and develop new diagnostic and therapeutic as well as information systems based on modern physical and technical methods. The modern medicine utilizes the technical instrumentation so effectively, that it may be said, that the progress in medicine during the past 10 years is perhaps mostly due to the progress of the technology.

Biomedical engineering industry

The biomedical engineering industry in our country has grown so much that it has international importance. In 1986 its volume was about 900 million FIM. The export and import were about 700 and 500 million FIM, respectively. This indicates, that we have succeeded to create from biomedical engineering, not only a factor improving our health, but also a factor 'that improves our economic life.

International nature

The First Nordic Meeting on Medical and Biological Engineering took place at Espoo in 1970 and the World Congress on Medical Physics and Biomedical Engineering in 1985. Furthermore, Finland has actively participated international activities in this field, for instance, prof. Niilo Saranummi is a member of the Administrative Council and dipl.eng. Hannu Seitsonen the Board of Clinical Engineering Division of IFMBE.

The activities of the Society in the future

We should now make plans for the activities of the Society during the next decade. I see that the most important fields of the activities should be the following:

1) To strengthen the status of biomedical engineering education at Helsinki University of Technology.

2) To start biomedical engineering education at medical faculties.

3) To increase the number of clinical engineers in hospitals.

4) To start a similar certification of competence for clinical engineers as is used for medical physicists. Possibly the competence should not be mandatory, but as an important indication of competence it would encourage engineers to post-graduate education.

5) Foundation of common biomedical engineering research and development centers by university hospitals and technical universities.

6) Creating internationally competent biomedical engineering industry also to all university cities. Especially Tampere has advantageous situation for such an industry.

7) Activation of international contacts and co-operation. This would include more active participation in international organizations. A very important accomplishment would also be to enlarge the Swedish journal "Medicinsk teknik" to a "Nordic Journal on Medical Engineering".

Medical physics and medical engineering increase the quality of life

When the standard of living increases we begin to pay more attention to the quality of life. One of the most important aspects in the quality of life is health. Therefore we want to obtain more advanced service from the health care. That is why medical technology is worth investing. These endeavours exist everywhere in the world. Therefore the international market of biomedical engineering equipment is increasing. The operating on these international high technology markets is suitable for Finland, where the level of education is high and the volume of the industry is relatively small.

Though the education, the research and the application of medical physics in hospitals and in industry is in Finland of high international standard, to reach the before mentioned goals, we should be ready to make more and more investments in this area. In realizing these accomplishments the Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering and its members have in the future an important and challenging task.