Yhdistyksen kunniajäsenet

 

Professori Pekka Ahonen ( s. 2.5. 1919, k. 21.2.2002)

 

       Prof. Pekka Ahonen on tullut ylioppilaaksi 1938, suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon 1949 ja tekniikan lisensiaatin tutkinnon 1955 Teknillisessä korkeakoulussa. Hän on toiminut puolustusvoimain eri tehtävissä 1947-1952, Oy Helvarin tehtävissä 1952-1959 mm. teknillisenä johtajana, Helsingin teknillisen oppilaitoksen radiotekniikan yliopettajana 1960-1963, TKK:n teletekniikan vt. apulaisprofessorina 1961-1963 ja apulaisprofessorina 1963-1967, sovelletun elektroniikan vt. professorina 1965-1967, Tampereen teknillisen korkeakoulun sovelletun elektroniikan professorina 1967-1975, korkeakoulun esimiehenä 1969-1972 ja rehtorina 1972-1975 sekä vuodesta 1975 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Sairaalatekniikan laboratorion johtajana.

Prof. Ahonen on julkaissut useita oppikirjoja televisiotekniikan, elektroniikan ja sovelletun elektroniikan alalta ja toiminut alan aikakausilehtien päätoimittajana. Hän on toiminut useissa luottamustehtävissä mm. valtion teknistieteellisen toimikunnan puheenjohtajana 1971-1973 ja Tampereen Tietoverkko Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Prof. Ahonen on ottanut erittäin aktiivisesti osaa yhdistystoimintaan toimien mm. Radioinsinööriseuran, Biotekniikan säätiön ja Tekniikan Säätiön hallituksen sekä Tampereen Teknillisen Seuran puheenjohtajana.

Prof. Ahonen on toiminut erittäin aktiivisesti lääketieteellisen teknii­kan alalla. Yhdistyksen hallituksen jäsen hän on ollut vuosina 1968-1977, varapuheenjohtajana 1968-1971 ja puheenjohtajana 1972-1977. Yhdistyksen edustajana hän on toiminut useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa yhteyksissä. Tunnustuksena ansioistaan toiminnastaan lääketieteellisen tekniikan parissa ja yhdistyksen toiminnan hyväksi kutsuttiin prof. Ahonen vuonna 1978 yhdistyksen kunniajäseneksi.

 

Professori Matti Bergström ( s. 1.3.1922)

 

       Prof. Matti Bergström on tullut ylioppilaaksi 1941, suorittanut lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1948, lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1952 ja lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon 1957 Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut lääkärinä eri sairaaloissa 1948-1959, HY:n fysiologian assistenttina 1953-1963, dosenttina 1960-, professorina vuodesta 1963 lähtien sekä Teknillisen korkeakoulun bioelektroniikan dosenttina 1968-.

Prof. Bergström on tieteellisessä toiminnassaan kehittänyt merkittävällä tavalla erityisesti hermoston fysiologian tutkimusta ja kehitystä maassamme tutkimalla mm. aistinfysiologiaa, hermoston kehitystä ja informaation siirtoa hermossa. Hän on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin ja on ollut suosittu luennoitsija ja esitelmöitsijä eri yhteyksissä.

Prof. Bergström on toiminut useissa luottamustehtävissä eri yhdistyksissä mm. Suomen Fysiologiyhdistyksen ja Societas Gerontologica Fennica -yhdistyksen puheenjohtajana sekä tieteellisten julkaisujen toimitustehtävissä.

Hän on toiminut erittäin aktiivisesti yhdistyksemme perustamiseksi ollen yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtajana 1968-1972. Tunnustuksena ansioistaan tekniikan ja lääketieteen eri alojen edustajien yhteistyön uranuurtajana sekä merkittävästä toiminnastaan yhdistyksen hyväksi prof. Bergström kutsuttiin vuonna 1978 yhdistyksen kunniajäseneksi.

 

Diplomi-insinööri Roger Blåfield ( s. 9.3.1913, k. 23.2.1985 )

 

       Dipl.ins. Roger Blåfield on tullut ylioppilaaksi 1933 ja suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa 1947. Tämän jälkeen hän toimi Philips Oy:n palveluksessa 1947-1957, Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen assistenttina 1960-1967 ja laboraattorina 1967-1977.

Maamme ehkä ensimmäisenä lääketieteellisen ja biologisen tutkimustyön parissa kokopäiväisesti toimineena insinöörinä hän avusti fysiologian laitoksen ja eri klinikoiden lääkäreitä laitteiden suunnittelussa ja osallistui itse aktiivisesti bioelektroniikan ongelmien selvittelyyn.

Tunnustuksena ansioistaan ammatillisessa toiminnassaan lääketieteellisen tekniikan parissa dipl.ins. Blåfield kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 1973.

 

Professori Jaarli Jauhiainen ( s. 6.7.1904, k. 1.1.1980 )

 

       Prof. Jaarli Jauhiainen on tullut ylioppilaaksi 1922 ja suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa 1927. Hän toimi Etelä-Suomen Kaukopuhelinyhtiössä 1927-1937, Posti- ja Lennätinhallituksessa 1935-1936 ja Oy L.M. Ericsson Ab:ssa 1935-1945. 1945 hänet nimitettiin TKK:n heikkovirtatekniikan professoriksi.

Prof. Jauhiainen kiinnitti erikoista huomiota tietoliikennetekniikkaan liittyviin inhimillisiin tekijöihin painottaen opetus- ja tutkimustyössään ihmisen merkitystä tietojen siirtotapahtumassa. Hän toimi aloitteellisesti sekä TKK:n eri osastojen välisen että muiden korkeakoulu­jen välisen yhteistyön kehittämiseksi. Hän kehitti aktiivisesti TKK:n akustiikan laboratorion toimintaa ja johti akustisen alan standardisoimistyötä Suomessa sekä toimi aktiivisesti alan kansainvälisissä yhteyksissä.

Prof. Jauhiainen otti aktiivisesti osaa yhdistystoimintaan toimien useana vuonna Suomen Akustisen Seuran puheenjohtajana, TES-TV:n

neuvottelukunnan puheenjohtajana sekä viimeisinä vuosinaan Tekniikan Museon hallituksen sihteerinä.

Prof. Jauhiainen toimi erittäin aktiivisesti Suomen biolääketieteellis-teknillisen yhdistyksen perustamisen puolesta ja otti aktiivisesti osaa yhdistyksen alkuvuosien toimintaan. Tunnustuksena ansioistaan tekniikan ja lääketieteen eri alojen edustajien välisen yhteistyön uranuurtajana sekä ansiokkaasta toiminnastaan yhdistyksen hyväksi kutsuttiin prof. Jauhiainen vuonna 1972 yhdistyksen kunniajäseneksi.

 

Professori Pentti Rautaharju ( s. 23.12.1932 )

 

       Prof. Pentti Rautaharju on tullut ylioppilaaksi 1951, suorittanut lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1955 ja lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon 1959 Helsingin yliopistossa ja filosofian tohtorin (Ph.D.) tutkinnon Minnesotan yliopistossa 1963. Hän on toiminut tutkijana Työterveyslaitoksen fysiologisessa osastossa 1956-1958 ja elektrokardiologian tutkijana Minnesotan yliopistossa 1958-1962, Dalhousien yliopiston (Halifax, Kanada) biofysiikan ja biotekniikan tutkimuslaboratorion johtajana 1963-1966, ja Dalhousien yliopiston fysiologian ja biofysiikan professorina vuodesta 1966 lähtien. Hän on toiminut lisäksi vierailevana professorina useissa yliopistoissa.

Prof. Rautaharju on toiminut puheenjohtajana, perustajajäsenenä ja jäsenenä lukuisissa Kanadan ja Yhdysvaltojen lääketieteelliseen biofysiikkaan ja tietojenkäsittelyyn liittyvissä sekä elektrokardiologian alaan kuuluvissa yhdistyksissä ja asiantuntijaryhmissä sekä kongresseissa. Hän on osallistunut moniin kansainvälisiin sydän- ja verisuonisairauksia koskeviin tutkimusprojekteihin sekä osallistunut alan standardisoimistyöhön. Laajassa tutkimustyössään hän on osallistunut EKG-laitteiden, tietokoneohjelmien ja tietojärjestelmien sekä elintoimintojen säätelyn matemaattisten mallien kehittämiseen.

Tunnustuksena erittäin ansiokkaasta kansainvälisestä tieteellisestä toiminnastaan biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan eri osa-alueilla prof. Rautaharju kutsuttiin vuonna 1978 yhdistyksen kunniajäseneksi.

 

Professori Carl-Eric Räihä ( s. 16.4.1904, k. 14.5.1982 )

 

       Prof. Carl-Eric Räihä on tullut ylioppilaaksi 1921, suorittanut lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1924, lisensiaatin tutkinnon 1930 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon 1930 Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut HY:n fysiologian assistenttina 1929-1933 ja fysiologian dosenttina, sekä apulaislääkärinä ja apulaisylilääkärinä HYKS:n lastentautien klinikalla. 1950 hänet nimitettiin HY:n lastentautiopin professoriksi.

Prof. Räihä tunnettiin maamme lääkärikunnan vanhemman polven keskuudessa tutkijana, joka koko toimintansa ajan oivalsi yhteistyön tarpeen ja merkityksen teknillisen henkilökunnan kanssa ja toimi sen aikaansaamiseksi ja parantamiseksi. Toiminnassaan tutkijana ja lääkärinä hän oli vahvasti mukana teknillisten metodien kehittelyssä ja laitesuunnittelussa aistin- ja neurofysiologisia sekä vastasyntyneiden fysiologisia mittauksia varten.

Prof. Räihä otti erittäin aktiivisesti osaa yhdistystoimintaan, mistä tunnustuksena hänet kutsuttiin useiden kotimaisten ja ulkomaisten tieteellisten yhdistysten kunniajäseneksi.

Prof. Räihä toimi aktiivisesti Suomen biolääketieteellis-teknillisen yhdis­tyksen perustamisen puolesta ja oli sen ensimmäisen hallituksen jäsenenä vuosina 1968-1970. Tunnustuksena ansioistaan yhdistyksen toiminnan hyväksi prof. Räihä kutsuttiin vuonna 1972 yhdistyksen kunniajäseneksi.

 

Professori Erik Spring ( s. 23.7.1928)

 

       Prof. Erik Spring on tullut ylioppilaaksi 1947, suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon 1959, lisensiaatin tutkinnon 1962 ja filosofian tohtorin tutkinnon 1963 Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut eri tehtävissä Wärtsilä-yhtymässä vuosina 1947—1960, HY:n Fysiikan laitoksen assistenttina 1960-1961, Atomienergia-neuvottelukunnan assistenttina 1961-1963, Suomen Akatemian tutkijana 1963-1966, HYKS:n sädehoitoklinikan ylifyysikkona 1966-1971, HY:n fysiikan dosenttina 1964-1970, TKK:n lääketieteellisen elektroniikan dosenttina 1967-1976, HY:n lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteellisen fysiikan dosenttina 1970-1972, Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1971-1974 sekä HY:n sovelletun fysiikan professorina vuodesta 1974.

Prof. Springin tieteellinen tutkimustoiminta on liittynyt mm. sädehoidon vaikutusten tutkimukseen ja röntgenkuvauksen laadun tutkimukseen.

Prof. Spring on ottanut osaa yhdistystoimintaan erittäin aktiivisesti toiminen mm. Suomen Fyysikkoseuran sekä Nordisk föreningen för klinisk fysik -yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

Hän on toiminut erittäin aktiivisesti Suomen biolääketieteellis-teknillisen yhdistyksen perustamiseksi toimien yhdistyksen hallituksen jäsenenä vuosina 1968-1978 ja yhdistyksen varapuheenjohtajana 1972-1978. Tunnustuksena ansioistaan kliinisen fysiikan ja lääketieteellisen tekniikan kehittäjänä maassamme sekä ansiokkaasta toiminnastaan yhdistyksen hyväksi kutsuttiin prof. Spring vuonna 1978 yhdistyksen kunniajäseneksi.